• Rantaviiva on järven tai joen herkin ja arvokkain osa ja sen luonnollinen suojavyöhyke. Älä haavoita sitä rakentamalla vesirajaan kiinteitä rakennelmia. Liiallinen rantapuuston harventaminenkin voi tehdä pahan arven vesimaisemaan.

 

  • Älä raivaa rantapalstaasi liian avoimeksi, vaan säilytä se mahdollisimman luonnonmukaisena, jolloin luonto lintuineen ja muine eläimineen säilyy lähelläsi.

 

  • Mieti tarvitsetko luonnonmaisemassa lainkaan "pärisevää" hoitoa ja usein keinolannoitteitakin vaativaa nurmea - suomalainen luonto vesien äärellä on kauneinta ja aidointa luonnonmukaisena! Jos käytät lannoitteita, älä tee sitä liian lähellä vesistöä, jottei ravinteita valu vesistöön levien ravinnoksi.

 

  • Älä milloinkaan laske käymäläjätettä tai muita jätevesiä vesistöön edes saostuskaivon kautta. Saostuskaivostakin tulevassa vedessä on runsaasti ravinteita jäljellä, joten vesi tulee imeyttää maahan.

 

  • Tuhkassa on arvokkaita kasviravinteita, erityisesti fosforia, josta varsinkin levät pitävät. Älä milloinkaan heitä tuhkaa veteen, vaan sirottele se kauempana rannasta vaikkapa puiden ravinteeksi. Kerää tuhka astiaan ja anna sitä kasveille kasvukauden alussa.

 

  • Sijoita käymälä riittävän kauaksi rannasta (ainakin 10 m) ja kaivosta. Käytä aina runsaasti kariketta (mutta älä yhtään kalkkia) tai valitse käymäläksesi oikea kompostikäymälä.

 

  • Johda saunavedet maahan imeytyskaivon kautta. Sen tulee sijaita nykymääräysten mukaan kahdenkymmenen metrin päässä rantaviivasta. Harkitse, kannattaisiko nykyisen imeytyskaivosi paikka muuttaa ja/tai parantaa sen toimintaa uusilla, entistä tehokkaammilla ratkaisuilla.

 

  • Älä pese järvessä mitään äläkä kaada pesuvesiä järveen. Shampoo, saippua ja muutkin pesuaineet ovat vesistölle erityisen haitallisia. Älä koskaan huuhdo shampoota hiuksistasi järvessä, vaan tee se saunassa tai pesuhuoneessa.

 

  • Jos peset mökillä mattoja tai muuta pyykkiä, tee se riittävän kaukana rannasta ja siten, että pesu- ja huuhteluvedet imeytyvät maahan mahdollisimman etäällä. Mäntysuopa on jonkin verran vähemmän haitallinen kuin useimmat muut pesuaineet, mutta täysin haitattomia pesuaineita ei ole olemassa.

 

  • Lajittele tuottamasi jätteet. Älä heitä kalanperkeitä veteen, vaan kompostoi ne riittävän kaukana rannasta (vähint. 10 m), kuten muutkin maatuvat jätteet. Vie sekajäte jätteenkeräyspisteeseen.

 

  • Älä yliarvioi vesistön kestokykyä, sillä ihmisen aiheuttama, mitättömältäkin tuntuva kuormitus voi pitkällä aikavälillä koitua kohtalokkaaksi. Vesistöjen "terveydenhoito" on helpompaa, halvempaa ja tuloksellisempaa kuin "sairaudenhoito".

 

  • Ota huomioon toiset ranta-asukkaat, eläimet ja muu luonto kaikissa toimissa niin rannalla kuin vesilläkin.

Jokamiehen vesiensuojeluohjeita

Ulkoasu/kuvat © Nelli Paakkanen